Uhkaako ulosotto?

Jos et ole pystynyt hoitamaan maksujasi velkojan maksuhuomautuksista ja -vaatimuksista huolimatta, niin velkoja voi laittaa velan perittäväksi oikeudessa. Oikeudellisessa perinnässä on kaksi vaihetta, oikeudenkäynti ja ulosotto. Tuomiolla velasta tulee ulosottokelpoinen, eli ulosottomies voi aloittaa velkasumman ulosmitattaamisen velallisen omaisuudesta, palkasta tai muusta toistuvasta tulosta.

Jos olet ajautumassa ulosottoon, niin sinulla on varmasti paljon kysymyksiä mitä, missä ja milloin tapahtuu. Ulosottoon liittyy myös paljon termejä jotka eivät ole sinulle välttämättä kovinkaan tuttuja. Kannattaa lukea tämä sivu ajatuksella läpi muutaman kerran, niin sinulle alkaa hahmottumaan kuvio miten ulosotto etenee alusta loppuun. Voit myös hypätä suoraan kappaleihin alla olevista otsikkolinkeistä.

 

Haastehakemus ja oikeudenkäynti

Tuomioistuin lähettää velalliselle velkojan tekemän haastehakemuksen kirjeitse. Kirje saapuu joko saantitodistuksella postiin tai suoraan kotiin, jolloin kirjeessä oleva vastaanottotodistus on palautettava käräjäoikeuteen. Useimmin velkomus- ja häätöasiat ovat yksinkertaisia ja riidattomia ja kyse on pelkästään siitä, että velallisella ei ole rahaa velan maksuun, tällöin käytetään suppeaa haastehakemusta. Jos velallinen on sitä mieltä, että haaste on perusteltu, niin hän voi joko myöntää kanteen oikeaksi tai jättää kokonaan vastaamatta haastehakemukseen. Jos velallinen myöntää kanteen oikeaksi, niin oikeus antaa tuomion ja määrää velan maksettavaksi. Jos velallinen ei vastaa haastehakemukseen, niin oikeus antaa yksipuolisen tuomion ja velka määrätään maksettavaksi. Tuomiolla velasta tulee myös samalla ulosottokelpoinen.

Haasteen saamisen jälkeen on mahdollista välttää maksuhäiriömerkintä (pois lukien kulutusluottosopimukset), mutta tällöin velka ja oikeudenkäyntikulut tulee maksaa kerralla pois ennen tuomion antamista. Tuomiosta ja yksipuolisesta tuomiosta velalliselle merkitään maksuhäiriömerkintä.

 

Ulosotto

Ulosotto, eli velan perintä pakolla. Jos velallinen ei vapaaehtoisesti noudata tuomioistuimen antamaa tuomiota, niin se pannaan täytäntöön ulosotossa. Ulosotossa käytettäviä perintäkeinoja ovat maksukehotuksen lähettäminen sekä palkan, eläkkeen tai muun toistuvan tulon ja omaisuuden ulosmittaus, riippuen siitä onko velkoja vaatinut suppeaa vai laajaa ulosottoa. Velkoja voi halutessaan rajoittaa ulosottotoimia pyytämällä suppeaa ulosottoa. Suppeassa ulosotossa ulosmittaustoimet rajoittuvat palkan, eläkkeen tai muun sellaisen tulon, saatavan tai omaisuuden ulosmittaukseen, jossa ulosmittauksen kohdetta ei tarvitse muuttaa rahaksi. Jos velkoja vaatii laajaa ulosottoa, niin tällöin myös velallisen omaisuutta realisoidaan rahaksi ja saaduilla varoilla maksetaan ulosottovelka tai osa siitä.

 

Ulosmittauksen kulku

Kun saatava tulee ulosottoon perittäväksi, ulosottomies lähettää velalliselle vireilletuloilmoituksen, jossa on saatavaa koskevat tiedot ja asiaa hoitavan avustavan ulosottomiehen yhteystiedot. Vireilletuloilmoituksen lisäksi velalliselle lähetetään yleensä maksukehotus. Pyrkimyksenä on saada velallinen maksamaan saatava vapaaehtoisesti. Jos velallinen ei kykene maksamaan velkaa, niin hänen kannattaa ottaa yhteyttä asiaa hoitavaan ulosottomieheen. Jos velallinen ei ota yhteyttä ulosottomieheen sopiakseen vapaaehtoisesta maksusta, niin täytäntöönpanoratkaisut tehdään ulosottomiehen hankkimien tietojen perusteella.

Saatavan maksamiseksi vapaaehtoisesti ulosottomies voi tehdä velallisen kanssa maksusuunnitelman. Jos velallinen ei kykene maksamaan saatavia vapaaehtoisesti, niin joudutaan turvautumaan ulosmittaukseen. Velkaa voidaan ulosmitata suoraan palkasta, eläkkeestä tai elinkeinotulosta taikka myydä ulosmitattua omaisuutta.
 
 

 
 

Palkan ja muun toistuvan tulon ulosmittaus (suppea ulosotto)

Tavallisimmin ulosmittaus tehdään palkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta, veronpalautuksesta tai muusta toistuvasta tulosta. Sosiaaliavustukset (lapsilisät tai asumistuki) eivät ole ulosottokelpoisia. Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten jätetään aina suojaosuus. Suojaosuutta laskettaessa otetaan huomioon velallisen elatuksen varassa oleva avio- ja avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset seuraavasti

• Velallinen asuu yksin: 672,30 €
• Velallinen +1 elatuksen varassa: 913,50 €
• Velallinen +2 elatuksen varassa: 1154,70 €
• Velallinen +3 elatuksen varassa: 1395,90 €

Jos palkan tai muun tulon suuruus on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa. Jos palkka on enemmän kuin kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan kolmannes koko palkasta. Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa suojaosuus, tehdään asteikkoulosmittaus. Asteikkoulosmittauksessa voidaan ulosmitata tuloista riippuen jopa puolet palkasta.

 

Paljonko tuloista jää käteen ulosmittauksen jälkeen?

Kun palkasta tai muusta toistuvasta tulosta lasketaan ulosmitattava rahasumma, niin laskelmissa käytetään aina NETTOTULOJA. Eli sitä tuloa jonka saat verojen ja muiden tuloistasi perittävien maksujen jälkeen. Helpoin tapa selvittää juuri sinun tapauksessa perittävän maksun summa, on käyttää oikeus.fi-sivulta löytyvää maksukieltolaskuria. Laskuri on tarkoitettu palkanmaksajille, joille ulosottoviranomainen on lähettänyt velallista koskevan maksukiellon. Laskurilla voit laskea palkasta kuukausittaisen pidätettävän, ulosottoon tilitettävän rahasumman.

Esimerkkilaskelmat neljässä eri palkkaluokassa

Taulukosta voit lukea kuinka paljon nettotuloistasi jää käteen ulosmittauksen jälkeen. Esimerkiksi, jos sinulla on yksi huollettava ja nettotulosi ovat 2000 € kuukaudessa, niin sinulle jää ulosmittauksen jälkeen käteen 1341 €.

 

Omaisuuden ulosmittaaminen (laaja ulosotto)

Laajassa ulosotossa kaikki omaisuus- ja varallisuuslajit ovat ulosmittauskelpoisia, lukuunottamatta tavanomaista koti-irtaimistoa. Tällöin ulosmittaus voi kohdistua esimerkiksi tilillä oleviin varoihin, pankkitalletuksiin, arvopapereihin, veronpalautuksiin, ajoneuvoihin ja asunto-osakkeisiin. Myös kiinteä omaisuus, kuten asunto voi joutua ulosmittauksen kohteeksi. Ulosotto noudattaa tiettyä järjestystä kun omaisuutta ulosmitataan. Ensimmäiseksi ulosmitataan irtain omaisuus, toiseksi ulosmitataan kiinteä omaisuus ja viimeisenä ulosmitataan omaisuus, jota velallinen välttämättä tarvitsee elinkeinoaan varten tai joka on hänelle muuten tärkein. Velallinen voi myös itse vaikuttaa tietyissä rajoissa ulosottoon osoittamalla, minkä omaisuuden hän haluaa ulosmitauttaa. Lopullisen ratkaisun tekee kuitenkin ulosottoa suorittava viranomainen.
 
 

 
 

Yhteisomistuksessa olevan omistuksen ulosmittaaminen

Myös yhteisomistuksessa oleva omaisuus voidaan ulosmitata. Jos velallinen omistaa esimerkiksi asunnon yhdessä toisen henkilön kanssa, niin myös tämä ko. asunto on mahdollista ulosmitata. Ennen kuin tämä esimerkin mukainen asunto on mahdollista ulosmitata, niin tälle toiselle omistajalle on varattava tilaisuus lunastaa velallisen osuus omaisuudesta itselleen. Jos yhteisomistaja ei käytä tätä lunastusoikeutta, niin kyseinen omaisuus voidaan ulosmitata ja myydä. Myynnistä saaduista varoista palautetaan yhteisomistajalle hänen osuus ja lopuilla varoilla maksetaan velallisen ulosottovelkaa.

 

Ulosmitattujen varojen kohdentaminen

Ulosotossa maksuna saadut varat kohdistetaan ensin velan koroille, sen jälkeen pääomalle ja lopuksi perinnästä ja oikeudenkäynnistä aiheutuneille kuluille. Tarkoittaen sitä, että jos velalle on ehtinyt kertyä jo paljon korkoja, niin velan pääoma alkaa pienentyä vasta pitkän ajan kuluttua. Jos velasta kertyvät korot ovat suuremmat kuin mitä saadaan ulosmitatuksi, niin velka ei pienene lainkaan, vaan se kasvaa koko ajan. Voit myös niin halutessasi suorittaa ylimääräisiä lyhennyksiä. Esim. jos sinulla on asunnon vuokria ulosottossa, niin vuokra-asunnon saamisen helpottamiseksi voit maksaa vuokravelat pois ylimääräisenä lyhennyksenä. Jos kuvittelet olevasi yksityinen vuokranantaja, niin vuokraisitko asuntosi sellaiselle henkilölle jolla on vuokrarästejä ulosotossa? Niinpä, miuluummin sen asunnon vuokraa sellaiselle joka on pystynyt suoriutumaan vuokristaan.

 

Varattomaksi toteaminen ulosotossa

Jos velallisella ei ole ulosmittauskelpoista tuloa eikä omaisuutta, niin ulosottomies toteaa velallisen varattomaksi ja asia palautetaan velkojalle. Varattomaksi toteamisesta tulee merkintä luottotietoihin.